Maalla ei ole mitΣΣn meriyhteyksiΣ. Maa muodostuu kahdesta maisemamuodosta, vuoristoisesta lΣnsiosan Altiplano- ylΣtasangosta, jota ympΣr÷ivΣt molemmat Andien vuoriston ketjut, LΣntinen Kordillieerivuoristo ja (itΣinen) Cordillera Real, ja idΣn alankomaasta (noin 70 % kokonaisalasta). YlΣnk÷alue sijaitsee 3600-4200 metriΣ merenpinnan ylΣpuolella, mutta siellΣ on aina 6900 m:iin ulottuvia vuoria. Altiplano-ylΣnk÷ pΣΣttyy pohjoisessa Titicaca-jΣrveen, joka on maailman suurin vuoristojΣrvi, 8300 km2. Titicaca vaikuttaa ilmastoon siten, ettΣ siellΣ voi kasvaa viljaa yli 4000 m:n korkeudessa. Alatasangolla maa on sademetsien ja savannien peittΣmΣ ja jatkuu itΣΣn pΣin yli Amatsonas┤in alangon.
Maata asuttivat ja hallitsivat inkat, kunnes espanjalaiset valloittivat maan 1530, ja liittivΣt sen Perun varakuningaskuntaan. Maa julistettiin riippumattomaksi Espanjasta vuonna 1825. Vuosina 1879-1883 kΣvi maa Atacamin salpietarialueen omistamisesta sotaa naapurivaltiota Perua vastaan, hΣviΣΣ sodan ja menettΣΣ pΣΣsyn merelle. Uusia sotia vuodesta 1932 vuoteen 1935 Gran Chacon ÷ljyalueen omistamisesta Paraguayta vastaan ja hΣviΣΣ sodan tΣllΣkin kertaa. Vuosina 1951-1952 tri Victor Paz Estenssoron johdolla aloitetaan demokratisoiminen, johon sisΣltyi lupaus parantaa intiaanien tilannetta. Sotilaskaappauksessa 1964 erotetaan Estenssoron hallitus. PitkΣn ajanjakson maa jΣΣ erilaisten kaappausten ja sotilasdiktatuurin valtaan, ja vasta 80-luvun alussa siellΣ valitaan jΣlleen parlamentti. Estenssoro on taas demokraattisesti valitun hallituksen johdossa 1985. U.S.A painostaa maan politiikkaa kΣymΣΣn maan suurta laittoman kokaiinin tuotantoa vastaan, tΣmΣ on kuitenkin hyvin epΣsuosittua suuren vΣest÷nosan keskuudessa. Nykyisin maa on EtelΣ-Amerikan k÷yhin maa, jolla on hyvin epΣvarma hallinto. SillΣ on ollut 25 vuoden kuluessa ei vΣhempΣΣ kuin 15 presidenttiΣ.
